Suomalainen
luonnetesti on otettu käyttöön vuonna 1976 ja
perustuu pääperiaatteissaan Ruotsin armeijan
työkoirien soveltuvuustesteihin. Kuluneen
kahdenkymmenen vuoden aikana testiä on kuitenkin
kehitetty jatkuvasti paremmin vastaamaan nykypäivän
harrastus- ja seurakoirien perusominaisuuksia.
Alkuaikojen teknisesti aina samalla kaavalla ja
voimalla suoritettu testi on muuttunut vuosien
kuluessa paremmin huomioimaan koirien perusluonteen,
ja nykyisin jokainen testin osuus suoritetaan aina
koiran ehdoilla. Testitilanteen hyökkäyksien voima
riippuu aina testattavasta koirasta. Näin pyritään
varmistamaan, ettei koiralle jää testitilanteesta
traumoja kotiin vietäväksi.
Periaatteessa luonnetesti etsii
kaikissa suorituksissa reaktioita, ja toisilla
koirilla nämä saadaan näkyviin huomattavasti
pienemmillä ärsykkeillä kuin toisilla. Tämä on
aiheuttanut paljonkin kiistelyä testiyleisön
joukossa, kun toisille koirille esimerkiksi
puolustushalua testattaessa testituomarin hyökkäys
ohjaajaa kohden loppuu jo hyvin aikaisin, ja toisen
koiran tapauksessa hyökkäävä tuomari saattaa jopa
käydä fyysisestikin ohjaajaan käsiksi. Mikäli
koira selkeästi jo hyökkäyksen alkuvaiheessa
ilmaisee alistuvansa ja halunsa paeta, on täysin
turhaa rasittaa koiraa tarpeettomasti jatkamalla
uhkaa. Yksi testituomarin tärkeimmistä
tehtävistä, jonka aina tulee voittaa yleisön
viihdyttäminen, on estää koiran liiallinen
rasittaminen. Sama koskee kaikkia testitilanteitä,
koira määrää aina suorituksen voiman.
TESTATTAVAT OMINAISUUDET
Suomalaisen luonnetestin tuloksissa
arvioidaan koiraa yhdeksän eri ominaisuuden suhteen.
1) Toimintakyky
Eräs testin tärkeimmistä tuloksista. Toimintakyvyn
arvosana kuvaa koiran kykyä tehdä ratkaisuja
erilaisissa sille uusissa tilanteissa. Toimintakykyä
ilmaisee yhtälailla puolustautuminen kuin pakokin,
toimintakyvyttömyys ilmenee koiran pyrkiessä joko
mitätöimään tilanteen, tai sen muutoin
jähmettyessä paikalleen mitään tekemättömäksi.
Toimintakyvyn testaamiseen on
luonnetestissä kaksi erikoiskoetta: KELKKAKOE, jossa
vedetään esim kelkalle kyhättyä epämääräistä
ihmistä muistuttavaa hahmoa hiljalleen kohti koiraa.
Hahmo vedetään lopuksi aivan ohjaajan luo. Koiran
tulee pelätä hahmoa ja väistää sitä -
varsinainen toimintakyky mitataan kelkan
pysähdyttyä: miten nopeasti koira tulee tutkimaan
sille peloittavaa "mörköä".
Sekä nk. PIMEÄ HUONE, jossa ohjaaja
menee koiraa peräänsä kutsuen heikosti valaistuun
tilaan (kellari tms). Koira jää toisen tuomarin
kanssa ulkopuolelle odottamaan kunnes ohjaaja on
poistunut, ja se päästetään hetken kuluttua
sisään. Koiran tulisi etsiä ohjaaja pimeästä
ilman apua (kutsu tms). Tässä kokeessa ei
etsimiseen kulutettu aika merkitse mitään, kunhan
koira liikkuu - toimii - koko ajan. Tästä
osasuorituksesta puuttuu kelkkakokeeseen oleellisesti
kuuluva uhka.
2) Terävyys
Terävyys on koiran taipumusta reagoida
aggressiivisesti sitä uhkaavaa ihmistä kohtaan.
Mitä terävämpi koira on, sitä pienemmästä
ärsytyksestä se käyttäytyy aggressiivisesti.
Terävyyden arviointiin on
luonnetestissä oma erikoiskokeensa: Koira
kiinnitetään lyhyellä taluttimella seinään tms.
ja ohjaaja poistuu näkyvistä. Koiran rauhotuttua
alkaa toinen testituomareista lähestyä sitä ensin
epäröiden, ja lopuksi selkeän uhkaavasti.
Saavuttuaan koiran luo tuomari lopettaa uhkaamisen ja
alkaa puhua koiralle ystävällisesti. Koiran tulee
lopettaa kaikki aggressiivinen tai pelokas
käyttäytyminen ja antaa nyt ystävällisen
hyökkääjän koskea itseensä.
3) Puolustushalu
Puolustushalu on koiran perinnöllinen halu puolustaa
laumaansa. Tätä kuten muitakin ominaisuuksia
arvioitaessa pyritään luonnetestissä arvioimaan
nimenomaan halua, ei opittua kykyä. Koiran toiminnan
voimakkuus sen puolustaessa ohjaajaansa ei vaikuta
arvosanaan, tärkeämpää on mm. sen asema ohjaajaan
ja hyökkääjään nähden. Kun koira pyrkii
pysymään ohjaajan ja hyökkääjän välissä
osoittamatta minkäänlaista aggressiivisuutta,
voidaan katsoa sillä selvästi olevan
puolustushalua, kun taas voimakkaastikin ohjaajan
selän takaa haukkuva ja muriseva koira saattaa omata
puutteita tässä ominaisuudessa.
Puolustushalua testataan
suorittamalla hyökkäys koiran kanssa kulkevaa
ohjaajaa kohti.
4) Taisteluhalu
Taisteluhalu on koiran perinnöllinen halu käyttää
ruumistaan leikkimieliseen (tai todelliseen)
taisteluun saavuttaakseen haluamansa päämäärän.
Tämä ilmenee useimmiten leikkimishaluna.
Väsyessään fyysisesti koira jatkaa toimintaa
nimenomaan taisteluhalunsa avulla.
Luonnetestissä taisteluhalua
mitataan erikoiskokeella, jossa tuomari leikkii
koiran kanssa kepillä, rätillä tms. Kun koira
kiinnostuu lelusta, aloitetaan taisteluleikki, joka
lopuksi lopetetaan "kesken", jotta
nähdään haluaako koira vielä jatkaa sitä
oma-aloitteisesti. Kaikki koirat eivät ole tottuneet
leikkimään ihmisen kanssa, tai ovat
perusluonteeltaan pidättyväisiä vierasta kohtaan,
joten niiden ei voi odottaakaan leikkivän vieraan
ihmisen kanssa. Tässä tilanteessa annetaan ohjaajan
yrittää leikkiä koiransa kanssa. Vaikka koira ei
leikkisi ollenkaan, näkyy taisteluhalu muissakin
luonnetestin osasuorituksissa (esim. kelkkakokeessa).
Pelkkä leikkiminen ei ratkaise annettavaa arvosanaa.
5) Hermorakenne
Koiran hermojen vahvuus on sen tärkeimpiä
jokapäiväiseen elämään vaikuttavia tekijöitä.
Tämä ominaisuus ei ole mitenkään omistajan
vaikutettavissa. Syntyään hermoheikkoa koiraa ei
voi esimerkiksi pentuajan totuttamisella parantaa.
Samoin perimältään hyvähermoinen koira kestää
merkittävästi enemmän "kolhuja"
elämässään niiden vaikuttamatta sen
käyttäytymiseen.
Hermorakennetta tarkkaillaan koko
luonnetestin ajan. Optimissaan koiran tulisi kohdata
järkkymättä kaikki testiin kuuluvat oudot
tilanteet.
6) Temperamentti
Temperamentti on koiran kyky havainnoida
ympäristöään ja toimia sen mukaisesti. Kyse ei
ole ainoastaan sen nopeudesta reagoida, vaan
optimissaan koiran tulisi havaita kaikki siihen
vaikuttavat ympäristön tapahtumat ilman viivettä
ja reagoida niihin. Temperamentin ollessa liian
korkealla, häiritsevät kaikki ympäristön
tapahtumat sen keskittymistä tilanteisiin.
Temperamentin arviointiin on oma erikoiskokeensa:
Ohjaajan kanssa kulkevan koiran perään lasketaan
esimerkiksi telineellä oleva kivillä tms. täytetty
tynnyri, jolla pyritään aikaansaamaan koiralle
takaa-ajotilanne. Koiran väistöliikkeen voima ja
hallinta kuvaavat sen temperamenttia.
7) Kovuus
Kovuudella tarkoitetaan koiran taipumusta muistaa
sille epämiellyttäviä (ja muitakin) kokemuksia ja
välttää niiden kohtaamista uudelleen. Tämä
ominaisuus on ratkaisevassa asemassa koiran
käyttäytymisen ilmenemiseen. Perimältään
pehmeän koiran näkyvä käyttäytyminen muuttuu
etenkin sen elämän alkuvaiheessa paljonkin
kokemuksien perusteella, kun taas kova koira ei anna
näiden vaikuttaa käytökseensä.
Luonnetestissä koiran kovuutta
tarkkaillaan koko testin ajan, ja lisäksi sille on
oma erikoiskokeensa: Ohjaajan kanssa kulkeva koira
pelästytetään esimerkiksi kulman takaa äkkiä sen
eteen avatun sateenvarjon avulla. Koiraa ei
päästetä selvittämään mitä tapahtui, vaan
ohjaaja vie sen pois paikalta heti varjon avautumisen
jälkeen. Hetken päästä ohjaaja palaa koiran
kanssa tapahtumapaikalle. Pehmeä koira ei tule
vapaa-ehtoisesti uudelleen paikalle, vaan tarvitsee
houkuttelemista - kova koira puolestaan ei muista
tapahtunutta, vaan kulkee reippaasti uudelleen
tapahtumapaikalle.
8) Luoksepäästävyys
Luoksepäästävyyttä mitataan koiran
suhtautumisella vieraaseen, ystävällisesti
käyttäytyvään ihmiseen. Koiran tulisi antaa
tämän ottaa kontakti ja koskea itseensä.
9) Suhtautuminen ampumiseen
Luonnetestiin kuuluu aina kaksi 9mm pistoolilla
ammuttua laukausta. Koiran tulisi säilyttää
toimintakykynsä laukauksista huolimatta. Laukaukset
ammutaan testin viimeisenä osiona, jotta
mahdollisesti ampumiseen voimakkaasti reagoivien
koirien muut ominaisuudet saadaan arvioitua ilman
laukausten aiheuttamaa painetta.
TESTIN TULOKSET
Edellä luetellut ominaisuudet
arvioidaan kuusiportaisella asteikkolla +3 ... -3,
jolla negatiiviset arvosanat ilmentävät
ei-toivottua käyttäytymistä. Useimmissa
arvosanoissa testin kannalta korkein arvosana +3 ei
suoraan kuvaa testattavan ominaisuuden suurinta tasoa
tai voimaa, esimerkiksi puolustushalun +3 arvosana
annetaan kohtuullista halua osoittavalle koiralle -
suuri tai erittäin suuri hillitsemätön
puolustushalu alentaa arvosanaa. Vain toimintakyvyn
ja hermorakenteen arvostelussa korkein arvosana
vastaa ominaisuuden suurinta voimakkuutta. Kullekin
ominaisuudelle on lisäksi määritelty kerroin
(1-35), jolla kerrottuna annetut arvosanat
muodostavat testin loppupisteet. Kertoimet on
määritetty testattavien ominaisuuksien
koulutettavuuden peittämiseksi: esimerkiksi koiralle
helposti koulutettavan puolustushalun kertoimena on
1, kun taas hermorakenteen kerroin on 35.
Poikkeuksena on suhtautuminen ampumiseen, joka
arvoidaan vain asteikolla + ja -. Miinus ilmaisee
koiran suhtautuneen voimakkaan pelokkaasti
ampumiseen.
Testin loppupistemäärä ei
käytännössä kerro lähestulkoon mitään itse
koirasta, vaan tulos on luettava eri osa-alueiden
arvosanoista. Testin maksimipistemäärä - 300
pistettä - ei suinkaan ole optimi kaikille
koiraroduille. Testituloksia tarkasteltaessa tulee
aina muistaa rodun alkuperäinen tarkoitus, ja
verrata tuloksia sen vaatimuksiin. Esimerkiksi
suurikokoisille seurakoiraroduille testin optimiarvot
(suuri taisteluhalu, vilkas temperamentti,
kohtuullinen terävyys jne) eivät kuulu, eikä
niitä tule testituloksessa toivoakaan.
Esimerkin loppupistemäärän
harhaanjohtavuudesta löydät klikkaamalla TÄSTÄ.
MIKSI TESTAISIN KOIRANI?
Luonnetesti on maassamme ainoa
virallinen koiran käyttäytymistesti. Kahdenkymmenen
vuoden aikana on testattu n. 10.000 eri rotujen
edustajaa, joista nykyisellään lähes kolmannes
edustaa muita kuin perinteisiä palveluskoirarotuja.
Useimmat testattavat ominaisuudet ovat tärkeitä
kaikille koirille, ja niiden ollessa myös
periytyviä, tulisi muidenkin kuin varsinaisten
palveluskoirien jalostuksessa huomioida
luonteenominaisuudet nykyistä selvemmin. Koiran
ulkomuotoa arvioidaan normaalisti vuodessa vain
muutaman viikonlopun aikana näyttelyissä, mutta sen
luonteen kanssa olemmme tekemisessä 365 päivää
vuodessa koko sen elämän ajan.
Kaikille koirille niiden olemassaolon
tarkoituksesta riippumatta, tärkeitä ominaisuuksia
ovat mm. hermorakenne, kovuus, luoksepäästävyys ja
toimintakyky (käytännössä rohkeus). Kun kaikkien
mainittujen ominaisuuksien on lisäksi todettu
periytyvän, on niiden myös niiden virallinen
mittaaminen tärkeää. Jalostuksessa tulisi
välttää yhdistämästä kahta samoilta
ominaisuuksiltaan heikkoa koiraa keskenään.
Esimerkiksi kahden normaaliakin elämää
häiritsevässä määrin pehmeän luonteen omaavaa
koiran yhdistäminen tuottaa melkoisella varmuudella
myös pehmeitä jälkeläisiä.
Luonnetesti antaa paljon myös koiran
omistajalle . Koiran suhtautuminen tähän sille
outoon tilanteeseen tuo useimmiten omistajalle
yllätyksiä. Omat kuvitelmat koirasta kääntyvät
testissä usein päälaelleen, ja testin tulokset
saattavat selittää paljon koiran jokapäiväisen
käyttäytymisen syistä.
Itse testitilanne ei aiheuta
normaalille kotikoirallekaan pysyviä traumoja.
Tuomareiden ammattitaito takaa kullekin koiralle sen
perusominaisuuksia vastaavan käsittelyn, ja
ääritapauksissa testi keskeytetään ennen koiran
liiallista paineistamista.
Luonnetestejä järjestetään
kesäkaudella (huhti-marraskuu) kaikkialla Suomessa.
Testikalenteri julkaistaan sekä KOIRAMME-, että
PALVELUSKOIRAT-lehdessä. Testin hinnalla (120-150mk)
saat vähällä vaivalla mielenkiintoista tietoa
koirasi käyttäytymisestä ja annat arvokasta
informaatiota myös koirasi kasvattajalle!
Luonnetestiin osallistuvan koiran
tulee olla täyttänyt 2 vuotta, mutta se ei saa olla
yli kuusivuotias. Koiran tulee olla tunnistusmerkitty
ja terve testaushetkellä. Mukana on oltava
alkuperäinen rekisterikirja, pitkähkö, vahva
talutin ja mieluusti ei-kuristava nahkapanta.
